maanantai 19. marraskuuta 2012

Kuva ois kiva?

Seuraava julkaisu sisältää hyviä ruokia ja harvinaisen rumia kuvia.  

Edellisen heviosastohurahduksen jäljiltä jääkaappiin oli kertynyt kaikenlaisia hassuja vihanneksia. Mustajuuret, butternut-kurpitsa (myskikurpitsa suomeksi, mutta butternut on kivempi nimi), purjo ja kastanjat halusivat tulla syödyiksi.

Mustajuurista vääntyi alkukeitto Hesarin ohjeella, jota tosin muokkasin lisäämällä vettä vain 7 dl ja korvaamalla sulatejuuston 2 desilitralla kookosmaitoa. Hyvää oli.

Mustajuurikeitto.

Kurpitsan valmistin syömäkelpoiseksi Jamie Oliverin ohjeella. Se sai paahtua 200-asteisessa uunissa  puolisen tuntia kaverinaan korianterin- ja fenkolinsiemeniä, chiliä, valkosipulia, suolaa, pippuria ja oliiviöljyä. Valmistusohje löytyy Oliverin Alaston kokki-opuksesta. Samaan uuniin heitin myös kastanjat paahtumaan.



Pääruokana kurpitsalohkojen ja kastanjoiden seurana tarjottiin hunajalla, voilla (aka margariinilla) ja muskotilla aateloitua pottumuusia sekä marinoituja, paistettuja soijasuikaleita. Pottumuusin hunajointi-ideasta kiitos kuuluu Kanssasyöjälle. Suikaleiden marinadin koostin siitä mitä jääkaapista löytyi:

    • 2 rkl rypsiöljyä                                           
    • 1 rkl hasselpähkinäöljyä                              
    • 1 rkl maapähkinävoita
    • 1 rkl soijakastiketta 
    • 2 tl mallasviinietikkaa
    • 2 tl vaaleaa siirappia
    • 0,5 tl savuaromia
    • 1 tl ketsuppia
    • mustapippuria

    Mitat ovat suurinpiirtein ja sinnepäin, suhteet kannattaa maistella kuntoon. 
    Pullonpohjaisuudestaan huolimatta marinadi onnistui hyvin, sillä sen maut sopivat yhteen muiden annoksen elementtien kanssa. Kanssasyöjäkin tykkäsi.


    Kaunis ja ihana.
    Jälkiruoaksi oli juustokakkua, jonka tekemisestä olin haaveillut jo pitkään. Mango-salmiakkijuustokakun valmiiksisaattaminen oli monivaiheinen ja tuskallinen prosessi, joka sai minut ymmärtämään mitä tarkoittaa "ei menny niinku Strömsössä".

    Tein mössöosuuden Kamomillan konditorian ohjetta mukaillen, mutta malttamattomuuteni jukurtin valuttamisessa kostautui, eikä kakku jähmettynyt kunnolla. Kiilteen tein Chocochilin ohjeella. Korvasin tyrnimehun mangomehulla. Kiille jähmettyi muottiin toisella yrityksellä. Ensimmäisen version kaavin keittiön lattialta mappi Ö:n syövereihin.

    Näistä pienistä vastoinkäymisistä huolimatta kakku maistui hyvältä, ja aion sitä uudelleenkin tehdä. Kiilteen voisi jättää pois. En siitä kovin välitä.
    Ja jos vaikka sen jukurtin valuttaisi kunnolla. 









    Ei kommentteja:

    Lähetä kommentti